Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

RSS

 KAIKENLAISTA
16.11.2018 15:57 | ikimummeli

Kävin täällä muutama päivä sitten ja kirjoitin pitkät luritukset ja sitten tein jotain ja kaikki hävis bittiavaruuteen.

No. Minä olen ollut ripulissa ja edelleen on maha on kipeä vaikka itse ripulista on jo viikko aikaa.

Peittoa on nyt eka kerran sommiteltu ja suunniteltu ja kohtuulliselta se näyttää. Paloja on riittävästi eikä kuitenkaan yhtään liikaa vaikka välillä tuntui, että mikään ei riitä. Maanantaina jatketaan.

Maanantaina menen käymään keskustan kaupoilla ja metsästän isoja nuppineuloja. Tiedän, että niitä on, koska itsellänikin on niitä jonkin verran. Ne ei kuitenkaan riitä. Saapipa nähdä löytyykö niitä.

Kisun homma jatkuu. Nyt on luvattu helekutin kylmää taas, joten saa nähdä mitä Pirkko tuumaa, joko uskaltautuisi sisälle.

Olen hiukan huolissani omasta terveydestäni. Tämä mahatauti ei ole ihan normaalia mielestäni. Paksusta suolesta nyt on kysymys, koska maha tutkittiin kesäkuussa eikä siellä ollut mitään.

Mennään päivä kerrallaan ja katotaan miten pärjätään.

Mutta nyt on nälkä yllättänyt. Keittoja vaan uskallan syödä. Leipää koetan syödä, mutta se ei mitenkään tunnu nyt mahalle sopivan sekään. Keitto sen sijaan kyllä käy.

Olen käynyt galleriassa ja kirjoittanut kissakuviin, kaikkiin, jotain ja laittanut sinne kuvan syöttikissastanikin. Käykääpä katsomassa.


 - ikimummeli | Kommentoi



 KAIKKEE SATTUU VIIKOSSA
10.11.2018 01:39 | ikimummeli

Olen saanut pieniä asioita tehtyä tämän viikon aikana, jonka yksi ystävättäreni on kylpylässä ja toinenkin varmaan aivan kiireisenä kävyistä tehtyjen hyasinttien tekemisessä.

Olen ollut kotona melkein koko viikon ja vain puuhastellut. Olinhan minä maanantaina kylässä muutaman hetken ja torstaina kävin kirjastossa-kaupassa-pankissa. Pankissa oli jopa jonoa. Onneksi minun ei siellä tarvitse usein käydä.

Siivosin vähän vaatehuonetta ja nyt sain sinne pikkuisen tilaa kesäpuseroille ja sellaisille hyllyvaatteille.

Sitten kävin hiukan pesuhuoneella vettä lotisuttamassa. Pesin kivilattialla mattoharja apunani kesäpeiton ja tänään hain sen kuivana kotiin. Jätin likoon matonpätkän, joka on ollut takapihan pöydän päällä. No, sen peseminen oli vähän vaivalloista, kun matto oli vähän jo rikki eli haurastunut. Likoon jättäminen ei ehkä ollut ihan fiksuimmasta päästä teko ja aika lailla se hauras jo onkin. Mahtaakohan se enää toista pesua kestääkään.

B-talon päädyssä on tosiaan pesuhuone, jossa on tosi hyvä pestä tällaisia vähän suurempia juttuja lattialla ja sitten siellä on iso pesuallas ja vielä vesiletku, jolla taas huuhtominen käy mainiosti, kun peitteen tai maton levittää altaan ylle. Siinä on hyvä huuhdella. Sitten voi joko jättää peitteen tai maton valumaan yön ajaksi ja sitten käydä laittamassa narulle. Pesuhuone on lämmin, joten kaikki kuivuu mukavasti. Ulkona ei oikein enää saa mitään kuivaksi, mutta tuulettaahan vielä voi, kun vain muistaa seurata säätä.

Olen myös yrittänyt neuloa tumppua eli lapasta ja tehdä siihen vanhanajan peukaloa. Siitä tuli ihan kamalan leveä, joten ihan oikein se ei mennyt. Minun pitäisi se toiselle vielä opettaa, mutta en kyllä osaa vielä sitä itekään. Purin sitten sen kohdan ja teen toisella tavalla peukalon, joka on minusta ylen paljon helpompi.

Myös sukkapari on valmistumassa. Toisen sukan kantapään juuri tein. Kavennukset ja suora osuus sekä kärki enää ja sekin tulee valmiiksi.

Kissaongelmakin minullakin oli. Joko kerroin siitä, kun Pirkko-kisu säikähti kiinni mennyttä ovea ja joutui ihan paniikkiin ja alkoi hyppiä ovea vasten ja naukui surkeana. Menin rauhallisesti sen tykö ja aukaisin oven hitaasti ja kissa lähti juoksemaan aivan paniikissa karkuun. Mitähän sille joskus on tehty, kun niin kamalasti pelästyi. Se oli siis syömässä olohuoneessani ihan ulko-oven edessä, missä se on monesti ennenkin syönyt. Ovi vaan on ollut selällään ja sillä oli mahdollisuus lähteä millon vaan. Nyt en laittanut ovea kunnolla ja se meni itsestään kiinni ja kisu parka säikähti. Olihan se arvattavissa ettei se vähään aikaan tulisi syömään, jos enää ollenkaan. Mutta eilen se sitten taas oli matolla oltuaan pari päivää poissa. Tänään kisu tuli vasta melkein puoli yhdeltä yöllä vasta. Vein sille ruuat ulos ja se söi nyt aivan rauhassa ja tyhjensi pussiruokakipon ja maitokipon, mutta raksuista vaan osan. Jätin maton ja raksut ulos, jos se vaikka aamutuimaan käväisisi syömässä raksut. Mekun Paavo-kisun kanssa herätään aika myöhään nykysin, niin me ei nähdä onko Pirkko-kisu aikaisin aamulla matolla.

Tietenkin minä mietin mitä kisu koko päivän on puuhaillut, mutta sitähän minä en koskaan saa tietää ellen sitten joskus sattumalta joudu sen oleskelupaikkaan.

Että aika tavalla ehti viikossa tapahtua. Paavo-kisu on paljon ollut sisällä. Tänään se tuli jo heti yhden jälkeen päivällä sisälle ja siitä lähtien se on sisällä ollut ja enimmäkseen nukkunut. Taisi se pisulla käydä illansuussa, mutta se oli ihan lyhyt visiitti. 

Huomennahan sataa taas, mutta sunnuntaina jos on poutaa niin olen ajatellut korjata tuota Paavon laatikon suuaukkoa ja laittaa siihen eteen lampaantaljan. Kun sitten Pirkko kisu tulee käymään, näytän sille, että vien sinne raksukipon. Toivon että se tajuaisi mennä sinne syömään raksuja ja samalla huomaisi, että siellähän on tosi hyvä olla. Nyt kun se on vuorattu styroksilla ympäriinsä ja siellä on patjaa ja peitettä ja laitan sinne vielä tyynyjäkin niin sielläpä onkin kiva kisujen oleskella lämpimässä. Joskus jos Paavokin kylmällä jää ulos, kun mun tarvii mennä jonnekin, niin siellä on laatikossa lämmin olla suojassa tuulelta ja tuiskulta ja kylmältä. Ensi kesänä rakennetaan sitten kisuille uusi mökki kokonaan ja heivataan tää puulaatikko, joka onkin jo aikansa elänyt.

Lauantaiaamuna eli kahdeksan tunnin kuluttua alkaa suomen cup-hiihdot, joten eiköhän minunkin olisi aika sanoa hyvää yötä ja nukkukaa hyvin.


 - ikimummeli | Kommentoi



 NONNI
02.11.2018 14:13 | ikimummeli

Niin, nyt sitten ollaan pimeässä marraskuussa!

 

Mitä sitten olen tehnyt. No. Olen neulonut sukkia ja nyt aloitin ekan tumpun eli lapasen tekoa, jotta osaisin ystävälle opettaa peukalon tekoa. Lapaseenhan voisi kahdella eri tavalla tehdä peukalon. Tästä enemmän käsityöosuudessa.

Lukenut olen ja kuunnellut olen. Myös peiton eka sommittelu on tehty, mutta tai ei kun onhan minulla siitä kuva. Joo, mutta puhelimella en muistanut kuvata.

Ystävättäreni lähtee sunnuntaina viikoksi kylpylään miehensä kanssa, mutta kun ovat kotiutuneet pääsen levittämään peitonpalat kaksoissängyn päälle, heidän luonaan ja saan siinä hyvän kuvan kokonaisuudesta. Siihen saakka teen työn oman sänkyni päällä. Teen ns. alkusommittelua. Siitä on hyvä jatkaa isommalla alustalla.

Oltiin torstaina shoppailemassa ruokaa niin minulle kuin kissoillekin. Ostin ruokaa sen verran, että riittää vähäksi aikaa. Minullekin riittää noin pariksi viikoksi ainakin ja pakkaseenkin olen jo keittoa saanut ja tänään teen makaroonilaatikkoa ja siitäkin saan varmasti muutaman pussillisen pakkaseen. Pitkään aikaan ei makaroonilaatikkoa olekaan ollut pakkasessa, joten on jo aika.

Ostin myös ison lohifileen. Siitä saan keittoon lohta ja perunamuussinkin kanssa syötäväksi. Nyt se on pakkasessa, kun teen ensin tän makaroonilaatikon.

Paavo kisu sai jauhelihaa, jota se ei syönyt ja possunpaloja puolikiloa, jonka itse paloista leikkasin ja pakkaseen laitoin.

Paavo oli kyllä näköjään oksentanut matolle eilen tai yöllä nähtävästi. Hapan maha siis ollut. 

Laskut on maksettu ja ruuat hankittu, joten loppukuukausi kuluu kolikoitten laskemisen ja kuluttamisen merkeissä.

Ensi maanantaina lähden ystävättäreni luo keskustaan, siis ison kaupungin keskustaan. Hah, hah. Ehdin istumaan puolitoista tuntia ja sitten juoksen kauppaan ostamaan maitoa lisää ja koskenlaskijaa kalakeittoa varten ja tulen palveluautolla takaisin. Kuskina on Palveluauton isäntä itse, joten odotettavissa ja viihdyttävä reissu kaupungin keskustaan ja takasin.

Tämä on ystävättäreni uuteen asuntoon eka vierailu, joten sunnuntaina, jos sää vaan sallii, niin käväsen kaupassa ostamassa kynttilän ja leikkokukkaa viemisiksi. Kahvia minulla onkin. Jotain tällaista pientä pitää eka kerralla viedä.

Ensi viikolla kaupunkireissun jälkeen minulla on vain kerta kylällä ja kirjastossa käynti ja muuten ihan vapaata. Aion sen ajan käyttää lapasten neulomiseen ja peiton sommitteluun. Niin ja tietenkin kisujen kanssa oleiluun.

Paavo tuli jo sisälle. Sillä on varmaan massu vähän happamana, joten annan sen rauhassa nukkua makkarissa ja puuhailen muualla.

MUKAVAA MARRASKUUN ALKUA KAIKILLE!!!


 - ikimummeli | Kommentoi



 ODOTELLESSA
27.10.2018 17:37 | ikimummeli

Odottelen bataatti-porkkakeiton soseutumista. Nälkä on jo kova, mutta annos on iso ja tuntuu kestävän ennenkuin bataatti ja porkkanat on niin pehmeitä, että ne voi soseuttaa.

Sitten odottelen, että Pirkko-kisu alkaisi tulla jo sisälle. Tai tuleehan se ihan ulko-oven eteen laitetulle ruokapaikalle syömään, mutta sisälle se ei jää vaan heti syönnin jälkeen ryntää ulos. Yritän joka kerta houkutella ja kissitellä sitä tulemaan sisälle lämpimään, mutta ei, ei tule vaan lähtee jonnekin. No vielä ei ole hirmu kylmä ollutkaan vielä. Näytän sille nykyisin sille laatikon suuaukkoa, että tule tänne täällä on lämmin. Laatikkohan on vuorattu styroksilla ja aukko on vain kissanmentävä. No, sitä aukkoa ajattelin ihan pikkuisen vielä puukolla suurentaa ja sitten laitan täkin sinne nätisti ja tyynyjä joihin nojata tai kaivautua. Ehkä vien nurkkaan myös raksukipon, joka toimisi houkuttimena. Kisu saisi huomata, että paikka on hyvä ja lämmin. Paavohan siellä ei öitään enää vietä vaan on sisällä. Tänään Paavo tuli siina neljän aikoihin sisälle. Eilen jo kahdelta iltapäivällä.

Ihan rehellisesti sanottuna minulla on huoli kisusta, iso huoli. Kun kylmät tulee eikä se jää sisälle niin mitä mä teen. Jos se ei joka päivä tule hakemaan lämmitettyä kermamaitoo niin olen huolesta sekaisin ja ramppaan ikkunassa ja ovella jatkuvasti ja hermostutan Paavonkin.

Tänä aamuna se ei ollut pihassa kun kävin ovella, mutta hetken päästä se jo löntysti matolle odottamaan, joten kaukana se ei ollut odottamassa. Aidan suojassa nähtävästi. Pitäisikö sinne viedä koppa sille, jossa odotella, en tiedä. 

Nyt todellakin aika kuluu miettiessä mitä kisun kanssa tekisin. Mistä loukun saisin lainattua, jotta kisu saataisiin sisätiloihin ennen pakkasia. Jos niitä kylmiä öitä nyt tuleekaan. Ensi yönä on pakkasta ja seuraavanakin on pakkasta. Kumpa se menisi laatikkoon niin olisi lämmintä. En tiedä missä se majailee, mutta kaukana se ei ole, koska voi käydä meillä syömässä monta kertaa päivässä. Eihän se pitkiä matkoja kulkisi montaa kertaa päivässä, varsinkaan kylmillä ilmoilla.

Vielä kerran lisäsin keittoon vettä, mutta sitten se saa olla tarpeeksi valmista soseutettavaksi. Aika iso kattilallinen sitä tulee tällä kertaa. Hyvä niin niin saan pakkaseenkin kipollisen.

Maanantaina aamupäivällä minulla on taas hammaslääkäri ja tunnin aika. Se sorkkii mun hammasta ja koettaa saada sitä jotenkin kai pelastettua. Kalliiksi se tulee. Oliskohan ollut paree ottaa hammas pois.  Hammas on kuollut juuriltaan, joten se on vaikeaa hammaslääkärin juuria hoitaa, hän sanoi. Minullehan se on kiva, kun ei ollenkaan satu. Joudun vielä kävelemään sinne ja takasin, kun ei oo yhtään rahaa taksiin eikä niitä takseja kyllä hirmu hyvin enää saakaan. Tän vapautumisen myötä meidän paikkakunnan taksit odottaa kaikki kuljetuksia Tampereelle, kun niistä saa hyvän hinnan. Minun reissuni kaupasta kotiin maksaa mulle vaan 10 euroa ja sillä ei taksit rikastu.

Nonni, jospa tästä menisin keittoa valmistelemaan ja syömään - viimein.

Mukavaa viikonvaihdetta jokaikiselle.

 


 - ikimummeli | Kommentoi



 HITSINPIMPULAT
25.10.2018 00:06 | ikimummeli

Johan oli taas viikko.

Säätila vaihteli niin ettei perässä pysynyt. Ensilumikin satoi eilen eikä pikkukisu päässyt syömään. Keli oli kurja, satoi ja tuuli ja lunta vihmoi.

Aamullakaan tänään ei  kisu tullut syömään, mutta nyt seitsemän aikoihin olivat jo Pirkko ja Paavo odottamassa minua, kun tulin ystävättäreni luota.

Heti vaan kisuille ruokaa ja syömään aloin itsekin. Sitten rauhoituttiin Paavon kanssa vähäksi aikaa. Pirkko söi kaiken ja lähti. Vaikka se syö sisätiloissa se ei jää sisälle vaan ryntää pihalle, kun massu on täys. Pirkko on selvästi lihonut.

Annan kuitenkin sille ruokaa, kun en etukäteen tiedä minkälaiseksi talvi muodostuu ja miten se rajoittaa Pirkko-kisun käyntejä syömässä.

Vietin iltapäivän ystäväni luona kylällä. Hänellä on uusi projekti jouluksi ja huusholli oli todellakin ihan täys tätä harrastusta.

Kaikenlaisia käpyjä eri puista, oli erilaisia maaleja ja oli tammenterhoja ja oli erilaisia koreja, joihin sitten näitä käpyjä hienosti laitettuna kukiksi näihin koreihin istutetaan. Hyasintti on syksyn tuote joulumarkkinoille. Kuka tekee hyv äntekeväisyyteen ja kuka tekee myyntiin ja kuka lahjoittaa ystävilleen. Hieno harrastus. Viime jouluna se oli kranssi-projekti, tänä jouluna se on hyasintti kävyistä ja ensi jouluna voi odottaa taas jotain uutta varmaankin. Ystävättäreni on hyvin luova ihminen. Kransseja syntyy tuosta vaan ja ovat kauniita ja hänelle on ominaista se, että hän ottaa hyvin tarkkaan selkoa asioista ennenkuin aloittaa.

Voi meillä oli minun mielestäni ainakin oikein mukava iltapäivä. Ehdittiin käydä läpi kunnolla tämä hänen harrastuksensa ja käytiin läpi minun harrastukset ja puhuttiin kissa-asiaa ja paljon paljon muuta. Siinä lomassa juotiin kahvit ja syötiin voileipää ja hienoa voimajuomaa, joka olikin hyvää ja virkistävää.

Matkalla ystävättäreni luo tapasin vanhan tutun. Olen tutustunut häneen jo 70-luvulla. Hänellä on ollut vuosien varrella paljon ongelmia sydämensä kanssa, mutta tänään hän näytti todella hyvältä. Muistan kun tapasin hänet kaupassa vuosi tai pari sitten niin ajattelin että tämä herra ei kauan enää elä. Minusta hän näytti niin huonolta. Mutta hän on saanut itsensä kuntoon ja oli tosi ihanaa nähdä hänet. Halattiin ja juteltiin ja otettiin valokuvia. Sanoin, että laitan hänen kuvansa facebookiin ja kerron, että hän on poikaystäväni ja sitten vain odotetaan miten paikkakuntalaiset reagoivat. Huumoriahan se kaikki oli, mutta laitoinkin kuvan seinälleni ja he jotka tykkäsivät sanoivat meitä söpöiseksi pariksi. No, odotellaan. Osa tästä on kyllä tottakin, koska olimme hetken aikaa pari ja sitten kun se vaihe meni menojaan olemme olleet ystäviä ja se on kestänyt vuosikymmeniä ja toivottavasti kestää loppuun saakka.

Hieno päivä kaiken kaikkiaan. Nyt odottelen vielä Pirkko-kisua syömään uudestaan. Joskus se on tullut myöhään uudelleen, jos ensin on alkuillasta ollut syömässä.

Paavo-kolli nukkuu jo täällä olkkarissa oman täkkinsä päällä ja minä menen aika pian myös nukkumaan. HYVÄÄ YÖTÄ KAIKILLE, NUKKUKAA HYVIN.


 - ikimummeli | Kommentoi


©2018 ikääntyvän meno ja meininki - suntuubi.com